Mäntyharjun Kennelyhdistyksen historiaa

”Eiköhän Mäntyharjullekin pitäisi perustaa kennelyhdistys ohjelmoimaan ja kokoamaan koiraväki yhteisen harrastuksen pariin?” Tätä ajatuksenvaihtoa syksyllä 1969 pidetään yhdistyksen syntymisen alkusanoina, jolloin metsäteknikot Esko Salkonen, Unto Piipari ja Pentti Myllynen olivat linnunhaukkukoereissulla Pieksämäellä. Sanoista tekoihin, ja samana syksynä pidetyn perustamiskokouksen seurauksena Mäntyharjun Kennelyhdistys ry on rekisteröity jo 16.4.1970.

Perustamiskokouksessa läsnä olleen Suur-Savon Kennelpiirin edustajan Edvard Hämäläisen mielestä nimeksi tulisi antaa Mäntyharjun Kennelkerho pieksämäkeläisten esimerkin mukaisesti, mutta Esko Salkosen esittämä nykyinen nimi tuli voimaan.

Mäntyharjun Kennelyhdistyksen puheenjohtaja pitämässä puhetta.
Mäntyharjun Kennelyhdistyksen hallituksen jäseniä.

Yhdistys kuuluu Suur-Savon Kennelpiirin kautta Suomen Kennelliittoon. ”Sen tarkoituksena on edistää puhdasrotuisten koirien kasvatusta Mäntyharjun kunnassa ja sen lähiympäristössä.”. ”Yhdistys pyrkii toteuttamaan päämääriään järjestämällä näyttelyitä ja kokeita, kursseja ja valistus- ja esitelmätilaisuuksia, tilaamalla ja levittämällä alan kirjallisuutta ym. vastaavanlaisilla yhdistyksen tarkoitusperiä edistävillä toimenpiteillä.”

Yhdistyksen aloittaessa toimintansa vuonna 1970 perittiin jäsenmaksuna 5 mk.  Aika on muuttunut, ja jäsenmaksu sen myötä noussut.  Edelleenkin jäsenmaksu on pysynyt kohtuullisena, ollen 10 €/vuosi. Nuorisojäsenmaksu (alle 15 v) peritään puolitettuna, ja ainaisjäsenmaksu kymmenkertaisena eli 100 € kertamaksuna. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. 1970 jäsenmäärä oli 37, vuonna 2014 ylitettiin sadan jäsenen rajapyykki ja vuonna 2020 jäseniä oli jo 250. Jäsenmäärän kasvu kertoo myös koiramäärän kasvusta ja siitä, että ihmiset entistä enemmän haluavat harrastaa koiriensa kanssa ja tarjota koirilleen aktiviteetteja ja mielekästä tekemistä.

Yhdistyksen toiminnan suuntaviivat asetettiin ensimmäisellä vuosikymmenellä pj Esko Salkosen johdolla.  Sen jälkeen jokainen puheenjohtaja on jättänyt jälkensä toimintaan, mutta peruselementit, kuten koirakokeiden, tuomarikurssien ja koiranäyttelyiden järjestäminen ovat edelleen ohjelmassa.  Palveluskoiratoiminta oli erityisen vilkasta 80-luvulla, ja silloin myös järjestettiin useita illalliskorttitanssiaisia paikallisessa ravintolassa. 90-luvulla yhdistykselle hankittiin oma agilitykalusto, jota on uusittu ja kunnostettu tarpeen vaatiessa. 2000 luvun alkupuolella Kennelyhdistys rakensi Mäntyharjun kunnan materiaalisella avustuksella kylälle ensimmäisen ja ainoan koirapuiston. Kunta on osoittanut Kennelyhdistyksen käyttöön harjoittelualueen keskeltä kylää, Kisalan Urheilualueen vierestä. Koulutuskentällä on järjestetty vuosittain eri harrastuslajien koulutuksia ja treenailtu koiria pentutreeneistä SM-tasolle saakka.

Ensimmäinen koiranäyttely järjestettiin jo v. 1971, ja niitä on järjestetty koko toiminnan ajan säännöllisesti. Ensimmäinen koiranäyttely pidettiin v. 1971 suurille ja pienille ajokoirille sekä pohjoismaisille metsästys- ja paimenpystykorville,  ulkomuototuomareita oli 2 ja näyttelyssä esitettiin 66 koiraa.  Osallistumismaksu ensimmäisessä näyttelyssä oli 20 mk. Näyttelyjen järjestäminen on osoittautunut taloudelliseksi kivijalaksi, jonka tuotolla voidaan pyörittää toimintaa pitämällä jäsenmaksu kohtuullisena.  Parhaimmillaan koiria on esitetty näyttelyssämme yli 1400. 2013 järjestettyyn kaikkien rotujen näyttelyyn ilmoittautui runsaat 1200 koiraa edustaen 208 rotua, ulkomuototuomareita oli 17. Osallistumismaksu oli 30 euroa.

Arvostelutuomari ja kehätoimitsijat Mäntyharjun Kennelyhdistyksen järjestämässä koiranäyttelyssä useita vuosia sitten.
Näyttelykoira arvosteltavana Mäntyharjun Kennelyhdistyksen järjestämässä koiranäyttelyssä useita vuosia sitten.

Yhteistyö naapurikuntien kanssa on toiminut yhteisten koirakokeiden ja tuomarikoulutusten kautta. Kennelpiirinkin kanssa suhteet ovat kunnossa, onhan yhdistyksemme jäsen Hannu Nypelö piirihallituksen pitkäaikainen jäsen, ja sittemmin myös varapuheenjohtaja.

Myös paikalliset metsästysseurat ovat olleet myötämielisiä toimintaamme kohtaan, mm näyttelyiden järjestelyihin olemme saaneet pyytämäämme vahvistusta.  Metsästyskokeita järjestettäessä koemaastot oppaineen luovat edellytyksen kokeen läpiviemiselle.  Kokeita on pidetty nuorien koirien ns avoimen luokan  kokeista aina Idän lohkon valintakokeen tasolle asti.

Jäsenistö on käynyt ahkerasti näyttelyissä ja kokeissa, ja tuloksena lukuisa määrä muoto- ja käyttövalion arvon saaneita koiria.  Myös ansioituneita kasvattajia joukostamme löytyy vuosien varrelta. Kennelyhdistys on palkinnut vuosittain ansioituneita koiria niin metsästys, näyttely, agility kuin ns. avointen lajien tulosten perusteella.

​Ansioituneimmat koirat omilla saroillaan ovat olleet Irja ja Juhani Männistön bernhardinkoira Xixi, joka ylsi Euroopan voittajaksi, Eino Ojamiehen suomenajokoira Haku, joka saavutti Suomen ajokuninkuuden sekä Kari Wallgrenin landseer Stell-Cin Estefan, jolle Suomen Kennelliitto myönsi sankarikoiran arvon hengenpelastustehtävästä.

Vuosituhannen vaihteesta alkaen on kutsuttu yhdistyksen ansioitunut jäsen vuoden kennelhenkilöksi, minkä tunnuksena on luovutettu numerolaatalla varustettu erähenkinen hattu ahkeraa käyttöä varten.   Hattua n:o 1 kantaa yhdistyksen perustajajäsen ja kunniapuheenjohtaja Esko Salkonen.